Lehti

Elämäntarina 2/2017

 

Lehden kansikuvassa on nuorisokirjailija Hellevi Salminen.

 

Päätoimittaja Liisa Enwald:

Elämäntarinan kevät- ja kesänumerossa 2017 on kaksi kirjailijahaastattelua. Esko Karppanen puhuttaa Hellevi Salmista, 76-vuotiasta nuorisokirjailijaa, ja Taiteen tulkit -sarjassa tapaamme lukijoille jo tutun kuvataiteilijan Minna-Karoliina Heinon, joka lapsille tarkoitetussa aforismikokoelmassaan tulkitsee kuvaa sanoin ja sanaa kuvin. Elvytämme pitkähkön tauon jälkeen myös Elämäni runo -sarjan, johon tällä kertaa kirjoittaa kieliavustajamme Taru Kolehmainen.

Eila Jokisen ja Eija Mämmin kertomussarjat saavat jatkoa. Arjen sankareissa ovat vuorossa uuninrakentaja ja maatilan emäntä. Kuulemme myös sivuhenkilön suunvuoron. Runoilijoina esiintyvät Pirjo Korhonen, Leena Kellosalo, Heikki Niska, Risto Räty ja Vuokko Sorvari, novellistina Hannu Niklander ja pakinoitsijana Ragna Koronkokko. Muisteluosastossa luemme mm. tuohilipistä, linnunpöntöistä ja pääsiäisajan kukista.

Arja Meski jatkaa matkatarinoitaan kertomalla tällä kertaa Los Angelesista. Pentti Stranius valottaa Tampereen 47. elokuvajuhlia ja Leena Jäppilä legendaarisen musiikkiprofessorin Erik Tawastsjernan elämää. Lukukokemuksissa esitellään mm. Seija Mustanevan ja la Samoilin Kajaani-aiheinen kirja, jonka syntyvaiheista tekijä myös itse kertoo, teos Marilynistä sekä Anja Sunin ja Anja Kummilan muistelmakirjat.

 

 

Elämäntarina 1/2017

 

Päätoimittaja Liisa Enwald:

Elämäntarina avaa itsenäisyytemme juhlavuoden uudella Arjen sankarit -sarjalla. Siinä kunnioitetaan maatamme omalla hiljaisella tavallaan rakentaneita henkilöitä. Tällä kertaa esillä ovat kankuri Aino Tammi ja heijastimen keksinyt maanviljelijä Arvo Lehti. Molemmista kirjoittaa Anneli Kivelä. Maamme historia sotavuosien aikana ja niiden jälkeen tulee esiin myös Eila Jokisen ja Katriina Hyvärisen kertomuksissa.

Jo toissa vuonna alkanut Taiteen tulkit -sarja jatkuu edelleen. Nyt esittelemme kolme erilaista teosta runon tulkinnasta lausunnan keinoin. Taidetta sivuaa myös Anja Sunin essee arjen kauneudesta. Minna-Karoliina Heino jatkaa taiteilijaelämäkertaansa piirroksin ja aforismein.

Puut – metsät ja puistot – ovat aiheena kahdessa kirjoituksessa, jotka tulivat meille toisistaan riippumatta, kirjoittajina Leena Jäppilä ja Taru Kolehmainen. Matkallekin pääsemme, tällä kertaa Arja Meskin mukana kulttuurihistoriaa kuplivaan Wieniin. Runoillaan ovat mukana Marita Engberg, Pirjo Korhonen, Sami A. Nygrén, Risto Räty ja Päivi Tolonen.

Laajassa kirjaesseitten osastossa Paavo Castrénin Homeros-käännös, Antti Eskolan teos vanhuudesta, Mooses Mentulan koulukiusaamis-aiheinen romaani ja Arja Meskin kolme runokokoelmaa. Lukukokemuksissa tutustutaan mm. Riikka Pulkkisen, Risto Oikarisen, Juhani Kellosalon ja Ritva Kokkolan uutuusromaaneihin, Hannu Salama -elämäkertaan ja Hannu Mäkelän Muistan-sarjan viimeiseen osaan.

Olavi Alatalon valokuva numeron kansissa vie meidät kärsämäkiseen sydäntalven maisemaan.

 

Elämäntarina-lehti on jälleen myytävänä Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa ja  Tulenkantajien kirjakaupassa Tampereella.

 

Elämäntarina 4/2016

elamantarina-4-2016

 

Päätoimittaja Liisa Enwald:

Elämäntarinan 4. numeron kannessa (2016) laulavat tiernapojat, ja lehdessä aavistellaan muutenkin jo joulua. Eija Mämmi on kirjoittanut koskettavan tarinan yksin jääneen vanhuksen aatosta, Sirkka Aalto ja Pirjo Torvinen jakavat jouluisia muistojaan.

Muut teemat valaisevat vuoden aikana jo tutuiksi tulleita kieliasioita sekä taiteen tulkkeja. Taru Kolehmainen kirjoittaa tällä kertaa yhdyssanoista, ja hänen Kielen päällä -palstan kollegansa Ragna Koronkokko pakinoi yhä oudommiksi käyvistä tautien nimistä. Taidetta näytellen tulkitseva Katriina Hyvärinen päättää sarjansa ”Miten minusta tuli näyttelijä”, ja säveltäjähaastattelussa on musiikin moniosaaja Hannu Sinnemäki.

Numeron toinen haastateltava on lääkäri Ea Niemi, joka avautuu Anna Liisa Karjalaiselle kirjastaan Siunattu sukuni. Saamme lukea, miten kirjoittaminen sai vihdoin ymmärtämään omaa sukua. Anja Sunin kuvataiteellis-kansatieteellisessä kirjoitussarjassa esitellään helmikoristeinen päähine, jonka olemme nähneet mm. Albert Edelfeltin Larin Paraskea esittävässä maalauksessa.

Henkilökuvia sukulaisistaan ja ystävistään ovat kirjoittaneet mm. Pentti Repo ja T.T. Sillanpää-Keltto. Runoilijoina esiintyvät Hannu Kankaanpää, Pirjo Korhonen, Sami A. Nygrén, Vuokko Sorvari ja Päivi Tolonen.

Numeron kirjallisuusosasto on runsas. Arvioiduksi tulevat mm. Nina Georgen hittiteos Pieni kirjapuoti Pariisissa, Jesper Svenbron ruotsinkielinen tutkimus antiikin Sapfosta, Sauli Uhlgrenin teos Martti Merenmaasta, Eila Kostamon kertomuskokoelma, Hannu Mäkelän kirja pienistä esineistä sekä Hannu Niklanderin uusin matkaesseeteos.

 Elämäntarina 3/2016

elamantarina-3-2016

 

Päätoimittaja Liisa Enwald:

Miten naisia ja miehiä kohdellaan kirjallisuuden historiassa? Mitkä ovat tulkinnan ulottuvuudet? Milloin fiktion totuus voittaa todellisuuden? Ja mitä seuraa, kun Sininen Kukkaismenninkäisvaimo,  romaanin henkilö, soittaa?

Siinä muutamia kysymyksiä, joita sivutaan Elämäntarina 3:n artikkeleissa, muisteluissa ja lukukokemuksissa. Eila Kostamo kirjoittaa laajassa esseessään Ebba Witt-Brattsrömin teoksesta, jonka nimi on suomeksi Kulttuurimies ja muita tekstejä, sekä samalla siitä, millaista on joutua – tai luulla joutuneensa – ”kirjailijan hyväksikäytön kohteeksi”.  Leena Jäppilä muistelee edesmennyttä ystäväänsä kirjailija Marjatta Hovilaa (Mannerkorpea), joka tuli fiktiosta todeksi. Hannu Niklander puolestaan muistaa äskettäin poismennyttä Hilja Mörsäriä.

Taru Kolehmaisen kielipalstalla voimme leikisti soittaa yleisön ”telefooniin” ja kuulla, mitä kaikkea Kielitoimiston puhelinneuvonnasta on vuosikymmenten varrella kysytty. Taiteen tulkit -sarjassa tapaamme tällä kertaa nuoren säveltäjän Matilda Sepplälän sekä jo tutuksi tulleen Katriina Hyvärisen, joka kertoo, millaista oli ohjaajantyön opiskelu 1970-luvun Tampereella. Pääkirjoituksessa avarretaan tulkinnan käsitettä.

Anna Liisa Karjalaisen terapiaa sivuava artikkeli panee pohtimaan pelkästään itselle kirjoittamisen mahdollisuutta. Musiikkimuiston Vivaldin konsertosta tarjoaa Mauno Nevala.

Pääsemme myös piipahtamaan kesän 2016 Elämäntarinafestivaalilla ja -seminaarissa Raimo Visurin kirjoitusten myötä. Kuka tai mikä sai kuluneena kesänä Elämänmaljan ja tarinoi itsensä Suomen mestariksi? Entä kenen Runokivi paljastettiin Kajaanin runoviikolla?

Muistelusten osastossa pilkahtelee jälleen kerran sota-aika seurannaisilmiöineen.  Matkakertomukset vievät kaukomaihin. Runot, joita tällä kertaa on kahdenkin osaston verran, kuljettavat muun muassa lapsuuden kokemuksiin ja syystunnelmiin.

Lukukokemuksia tarjotaan esimerkiksi Karita Mattilan elämäkerrasta, Säkeilyvaara-nimisestä runo-oppaasta sekä Pentti Straniuksen ja Helena Sinervon uusista romaaneista.

 

Elämäntarina 2/2016

Elämäntarina 2 2016

 

Päätoimittaja Liisa Enwald:

Elämäntarinan kesänumerossa avataan näköaloja kirjoittamisen terapeuttisuuteen. Lääkäri ja kirjallisuusterapiaohjaaja Pirkko Köykkä selvittää terapeuttista runoa ja omaelämäkerrallisuuteen perehtynyt Anna Liisa Karjalainen elämäntarinan käyttöä hoitotyössä. Teemaa sivuaa myös Kirsi Rutasen omakohtainen essee siitä, miksi kannattaa kirjoittaa vaikeista asioista, jopa ”yli hautojen”. Paula Jakunaho ja hänen kurssilaisensa kartoittavat kirjoitettujen unten maailmaa.

Hautoihin, tai ainakin hautajaisiin, etenee Taru Kolehmainen kieliartikkelissaan, joka alkaa lapsen syntymästä: miten siitä ja siunaustilaisuudesta olisi hyvä lehdessä tiedottaa? Minna Karoliina Heino taas piirtää Taiteilijaelämäkertansa 2. osassa kuviksi sen, mitä on kun irrottaa otteen tikapuista.

Kuinka Tampereen 46. elokuvajuhlat avarsivat maailmakuvaa? Se selviää, kun lukee Pentti Straniuksen elokuva-artikkelin. Taiteen tulkit -sarjassa näyttelijä Katriina Hyvärinen kertoo taitelilijantiensä alkuvaiheista, joihin kimmokkeen antoi Mikkelin Teiniteatteri. Hänen tarinansa jatkuu syysnumerossa, jossa tapaamme myös muita taiteen tulkkeja.

Auringonkukka kiinnostaa puutarhureita ja taiteilijoita. Anja Suni kertoo siitä. Sauli Uhlgrenin kiikarissa on jo miltei unohtunut kirjailija Martti Merenmaa. Musiikkimuistotkin jatkuvat. Sibeliusta valaistaan puolelta jos toiseltakin Sirkka Aallon ja Annikki Jäntin tarinoissa. Marja Kohonen kirjoittaa oopperainnostuksensa alusta.

Hannu Niklanderin mukana pääsemme läntiseen Afrikkaan, kravattikaulaisten kirjailijoiden, kookkaiden perhosten ja merikilpikonnien seuraan. Omaa historiaamme sivuavat taas kerran lukijain muistelukset. Miksi morsian itki hääkuvassa? Mitä sanottiin präkkäämiseksi? Miltä tuntui istua prisenssatuoliin? Runoja ja aforismeja tähän numeroon ovat kirjoittaneet Heikki Niska, Ritva Hellsten, Arja Alanen, Pirjo Korhonen ja Risto Räty.

Miksi Eeva Joenpelto oli kustantamonsa kuningatar? Ja mitä on kulkea kristallinkirkkaan mystikon, Mirkka Rekolan, matkassa? Kirjaesseissä saamme tuntuman näistä kirjailijoista tehtyihin tutkimuksiin. Lukukokemuksissa ovat esillä mm. Eeva Heilalan, Kari HotakaisenJohanna Pyrrön ja Soili Kattilakosken uudet kirjat.

 

 

Elämäntarina 1/2016

 

Elämäntarina 1 2016

 

 

Elämäntarinan vuosi alkaa värikkäästi uusienkin kirjoitus- ja kuvasarjojen merkeissä. Niistä Taiteen tulkit on myös kesän Elämäntarinafestivaalien teema. Jo joulunumerossa tutustuimme laulujen tulkitsijaan ja runouden kääntäjään. Nyt on vuorossa lausuntataiteilija Annikki Yrjänäinen, josta Esko Karppanen ja Liisa Enwald piirtävät muistikuvaa. Vuoden mittaan esittelemme lisää lausujia, laulajia ja teatteri-ihmisiä sekä pohdimme kirjallisuuden ja musiikin tulkitsemista yleensä.
Uutena taiteilijaelämäkerran pitäjänä aloittaa lehteen sarjakuvaakin piirtävä Minna-Karoliina (Minka) Heino. Hän kertoo elämänvaiheistaan piirroksin, aforismein ja runoin. Anja Suni jatkaa taidesarjaansa1 tutkailemalla salaperäisen ”aarrearkun” kansikuvaa.
Kielen päällä -palstalle olemme saaneet avustajaksi pitkäaikaisen kielenhuoltajan ja -tutkijan Taru Kolehmaisen. Hän kirjoitti 1. numeroon myös musiikkimuistojaan, samoin kuin kirjailija Hannu Kankaanpää. Lukijain musiikkimuistoja toivomme saavamme pitkin vuotta.

Muisteluteksteissä pääsevät esiin äidit, mummot ja sisarukset. Kahdessa muisteluksessa eletään sota-aikaa. Voimme lisäksi lukea, mitä Sauli Uhlgren koki Tiilikkajärven kansallispuistossa, Päivi Tolonen Roomassa ja Hannu Niklander Leidenissa. Selviää myös, mihin johti Elsa-emakon kosiomatka, ja millaisia hipaisunäppäimiä tarvittiin Misu-kissan hyvinvointiin. Pirjo Korhonen jatkaa lyyristä Valamo-sarjaansa. Uutena runoilijana esiintyy Ritva Hellsten; lyriikkaa tähän numeroon ovat kirjoittaneet myös Anneli Sane, Marita Engberg, Taru Panula ja Risto Räty.

Kirjallisuussivuilla esitellään muiden muassa W. B. Yeatsin suomennosvalikoima, laulajatar Taru Valjakan elämäkerta, kouluneuvos Kirsti Mäkisen muistelmateos, Pirkko Mattilan uusi romaani ja Kirsti Luovan novellikokoelma.

 

 

 

Elämäntarina 4/2015

Elamantarina4.kansi

Elämäntarina 4/2015

Vuosi 2015 on monien merkittävien taiteilijoiden juhlavuosi. Elämäntarinan 4. numero muistaa heistä Jean Sibeliusta, Akseli Gallén­Kallelaa sekä vähemmän tunnettua, mutta kutsumuksestaan varmaan Sirkka Klemettiä.

Tuure Holopainen päättää tarinan olemusta selvittävän sarjansa kokoavallakirjoituksella siitä, miten tarinat ohjaavat elämäämme ja nostavat kansallista itsetuntoa. Kirjan vuoden Lukemisen löytöretket ­sarjan päättää lukuharrastuksestaan kertova Soile Ahonen.

Lukijoita ja kirjoittajia kiinnostaa varmasti kirjailija Kirsti Mannisen (Enni Mustosen) haastattelu. Lisäksi tarjotaan jo nyt esimakua ensi vuoden teemasta, joka on Taiteen tulkit. Arja Meski kertoo kokemuksistaan R. M. Rilken elegioiden suomentajana. Eeva Tiisala lopettaa kuvitetun taiteilijaelämäkertansa osaan ”Uusi hiljainen”. Uutena sarjakuva­avustajana aloittaa Minna­-Karoliina Heino.

Jouluaihe on vuoden viimeisessä numerossa perinteisesti mukana. Taru Kolehmainen kirjoittaa tuttujen joululaulujen oudoista sanoista, Pirjo Korhonen Valamon joulusta ja Eija Mämmi vuodenvaihteen ajasta Venäjällä. Jouluun liittyvät myös Annikki Jäntin ja Anneli Sanen muistelukset sekä Sisko Kainulaisen runo. Muissa kirjoitelmissa esiintyvät mm. eläimet: Misu­kissa, Remo­koira, Ukko Utriainen ­niminen sonni sekä Aisopoksen tarinoista tuttu kiistapari heinäsirkka ja muurahainen. Mukana on nytkin myös runsas kirja­arvosteluosasto.

Elämäntarina 3/2015

Elamantarina3.kansi

Elämäntarina 3/2015

Elämäntarinan syysnumeron pääaiheena on perinteiseen tapaan Elämäntarinafestivaali. Raimo Visuri, Johanna Pyrrö ja Ritva Ikola kertovat heinäkuisen viikonlopun (16.–18.7. 2015) tapahtumista Kärsämäellä. Pentti Stranius raportoi tarinaniskentäkilpailun tuloksista ja puhuttaa Kari Väisästä, kisan tämänvuotista voittajaa. Tarinateema jatkuu. Tuure Holopaisen kirjoitussarjan viimeisessä osassa. Kurkistetaan myös Kajaanin runoviikolle sekä somesukupolven teatteriin.

Lukemisen löytöretket -sarja jatkuu kirjan ystävien haastatteluilla ja lukijain kirjamuistoilla. Laajemman kirjailijaesittelyn saa Mika Waltari, ja Lukukokemuksia-osasto on jälleen runsas.

Matkoille päästään Hannu Niklanderin (Yhdysvallat), Taru Panulan (Pallas) ja Sauli Uhlgrenin (Pohjois-Karjala) mukana. Kesäisiä runoja ovat kirjoittaneet lukijoille jo tutut Pirjo Korhonen ja Risto Räty, hauskoja muisteluksia Sirkka Aalto, Annikki Jäntti ja Eila Simunaniemi.

Kirjaesseissä käsitellään Joel Haahtelan pienoisromaania ja Taru Kolehmaisen laatimaa kielenhuollon historiaa. Oikeakielisyyden asialla on myös Esko Karppanen Kielen päällä -pakinassaan. Ja kuka saikaan tämänvuotisen Elämänmaljan – sekin selviää vuoden 3. numerosta.

 

Elämäntarina 2/2015

Elämäntarina22015kansi

Päätoimittaja Liisa Enwald:

Elämäntarinan 2. numero on ilmestynyt. Siinä jatketaan Kirjan vuoden merkeissä aloitettua Lukemisen löytöretket -teemaa. Ritva Kolehmainen on haastatellut kuopiolaispariskuntaa, Seppo ja Tuula Koistista, lukuharrastuksesta, ja kirjamuistojaan kertovat Martti Heikkinen, Anja Jokela ja Anneli Kivelä. Kirjamuistoja-sarja jatkuu vuoden seuraavissa numeroissa.

Kirjoittamisen ja lukemisen harrastajaa kiinnostaa varmaan lukea kustantamossakin toimineen kirjailija Eila Kostamon seikkaperäinen pohdinta editoinnin merkityksestä. Tuure Holopainen jatkaa tarinaa käsittelevää sarjaansa ja Eeva Tiisala kuvitettua taiteilijaelämäkertaa.

Vuonna 2011 aloitettu, sittemmin katkolla ollut Kielen päällä -palsta elvytetty; se on saanut uudeksi avustajaksi Ragna Koronkokon, joka kirjoittaa turhista sanoista. Tätäkin sarjaa jatketaan.

Alkukesän numerossa on itseoikeutetusti esillä luonto. Sauli Uhlgren aloittaa luontovaelluksista kertovan juttusarjan Koli-aiheisella tekstillään. Aira Tuovisen lyyrisessä kirjoituksessa mennään valoa kohti, Ritva Huttusen fiktiivisessä lapsuusmuisteluksessa seikkaillaan Pikkumetsässä ja Kaija Arton pienessä ”kadun tarinassa” ropisee sade. Luonto on esillä myös Risto Rädyn tankarunoissa ja Pirjo Korhosen ”Kevätkuvissa luostarista”. Lasta ja hänen suhdettaan äitiin pohtivat Sinikka Lappeteläinen ja Taru Panula. Lisäksi numerossa on muisteluksia Elvis Presleystä, kapean hameen muodista, urheiluvalmennuksesta ja matkasta isoäidin luo.

Kirjaesseissä ja Lukukokemuksissa ovat esillä mm. Hilja Mörsärin, Heikki Turusen, Kaisa Kervisen, Ritva Kokkolan ja Kaija Vuorilammen uusimmat teokset.

Elämäntarina 1/2015Elämäntarina 1 2015 etukansa Elämäntarina 1 2015 takakansi

Päätoimittaja Liisa Enwald:

Vuosi 2015 on julistettu Kirjan vuodeksi, ja Elämäntarina-lehden toiminnassa se on 15. vuosi. Mikäpä siis sopii paremmin kuin yhdistää juhlavuodet kirjan ja lukemisen asialla. Niiden vaarantumisesta digiaikanamme on puhuttu paljon, mutta aihetta on nostaa esiin myös sitä hyvää, mitä kirjastolaitos, kulttuurilehdistö, laajeneva kustantamokenttä ja kirjoittajakoulutus on tuonut mukanaan ja tuo yhä. Uuteen sarjaan Lukemisen löytöretket odotetaan kirjoituksia myös Elämäntarinan lukijoilta. Vuoden mittaan haastatellaan suurina kirjan ystävinä tunnettuja henkilöitä. Ensimmäisenä on vuorossa lehtemme lukijoille jo ennestään tuttu Ritva Kolehmainen.
Kirjaan kuuluu olennaisena hyvä tarina, ja tarinan suullisesta kerronnasta kisataan heinäkuisilla Elämäntarinafestivaaleilla tänäkin vuonna. Tuure Holopainen aloittaa 1. numerossa tarinan olemusta käsittelevän sarjansa, joka jatkuu läpi vuosikerran. Omakohtaista, muistelevaa tai fiktiivistä tarinasisältöä lehteen tuovat tällä kertaa mm. Aini Aaltonen, Sinikka Kemppainen, Anneli Kivelä, Eija Mämmi, Taru Panula, Liisa Räsänen, Valma Sarakumpu ja Päivi Tolonen. Sisko Kainulainen on kirjoittanut koulumuisteluksensa riimirunon muotoon.
Elämäntarinayhdistyksen ja -lehden kannalta kiinnostava on Helena Alhosaaren kertomus viisivuotisesta puheenjohtajuutensa ajasta. Jemina Kuisma kirjoittaa yhdistyksen vahdinvaihdoksesta ja esittelee uudeksi puheenjohtajaksi valitun Kari Kravun.
Taiteilijaelämäkerta-sarjassa on vuosien jälkeen vuorossa kuvataiteilija. Taidegraafikkona tunnettu ja palkittu Eeva Tiisala aloittaa kuvitetun elämäntarinansa runon ja piirroksen yhdistelmällä.
Koska viime vuoden 4. numero Japani-aiheineen ja haikurunoineen sai paljon kiittävää palautetta, jatkamme japanilaistyyppisten runojen julkaisemista. Runoilijoina ja runojen kääntäjinä ovat mukana Kobayashi Issa, Heikki Niska, Risto Räty ja Anneli Sane. Pirjo Korhosen Valamo-sarja jatkuu Pentti Saarikoskelle omistetulla Requiemilla. Aforismeja ovat kirjoittaneet Sinikka Lappeteläinen ja Sauli Uhlgren. Hanna Tolosen Miiru-kissa tutkailee tällä kertaa satoja vuosia vanhan pirtin hirsiseiniä ja tavaroita. Hannu Niklanderin historiallisen esseen aiheena on Ensimmäinen maailmansota.
Kirjaosastossa muistamme viime vuonna 90 täyttänyttä Kirsi Kunnasta. Lukukokemuksia on kirjoitettu mm. Pirjo Hassisen, Hannu Mäkelän, Joni Skiftesvikin ja Pentti Straniuksen uusista teoksista.

 

Elämäntarina-lehden toimitus vuonna 2015

Elämäntarina-lehden päätoimittajana jatkaa vuonna 2015 FT Liisa Enwald ja toimitussihteerinä FM Raimo Visuri. Lisäksi toimitukseen kuuluu Elämäntarinayhdistyksen edustaja FM Jemina Kuisma. Lehdellä on myös on useita vakituisia avustajia. Elämäntarina on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsenlehti (www.kultti.net).

Lehden tilaus

Vuosikerran hinta on 25 €. Liittyessäsi Elämäntarinayhdistykseen saat jäsenyyden ja lehden yhteensä 30 eurolla. Irtonumero maksaa 7 €. Maksut voit suorittaa Pyhäjokilaakson Osuuspankin tilille 520503-24700.

Elämäntarinan voit tilata osoitteesta: Suomen Elämäntarinayhdistys, Pappilankuja 24,
86710 Kärsämäki, puh. 040 770 3826 tai puheenjohtaja@elamantarina.fi. .

Elämäntarinayhdistyksen jäsen, joka on tilannut itselleen Elämäntarina-lehden, voi edelleen tilata ystävälleen/sukulaiselleen vuodeksi Elämäntarina-lehden hintaan 15 euroa.

 

OLETKO JULKAISSUT KIRJAN? ILMOITA SIITÄ EDULLISESTI ELÄMÄNTARINASSA

Elämäntarina haluaa antaa usein valtamedian varjoon jääville oma- ja pienkustanteille uudenlaista näkyvyyttä, joka auttaa kirjoja löytämään siitä kiinnostuneet lukijansa. Lehdessä julkaistavien lukukokemusten lisäksi kirjoille tarjotaan myös edullista ja näkyvää ilmoitustilaa lehden takakannen sisäsivulle. 1/9 sivun kokoisen kirjan kansikuvan hinta on yhdessä numerossa 35 euroa, lehden kaikissa neljässä numerossa yhteensä 100 euroa.

Lähetä kirjasi kansikuva Raimo Visurille em. osoitteeseen. Liitä mukaan tiedot kirjan hinnasta ja omat yhteystietosi (puhelin ja / tai sähköposti) mahdollisia tilauksia ja laskutusta varten. Kansikuvia skannataan myös lehden toimituksessa, jolloin skannaus ja kirjan palauttaminen maksavat 10 euroa. Jos haluat, että kirjasi myös arvioidaan Elämäntarinassa, kansikuvan skannaaminen on maksutonta.

Arvioitavista kirjoista on tällä hetkellä ruuhkaa. Neuvottele kirjan arvioinnista päätoimittajan kanssa, ennen kuin postitat kirjan:liisa.enwald(at)gmail.com.

Mikä on Elämäntarina?

Elämäkertateemainen kulttuurilehti, syntyi v. 2000 julkaisufoorumiksi kaikille omasta historiastaan kiinnostuneille. Se ilmestyy neljästi vuodessa, ja joka numerossa on aineistoa tuhdin lukemiston verran, vähintään 76 sivua.

Elämäntarina on tosipohjainen julkaisu ilman sepitettyjä ”tosikertomuksia”, kulttuurilehti vailla pönötystä ja snobbailua. Sitä kuvittavat koti- ja sukualbumien valokuvat. Se kunnioittaa perinteitä ja historiaa, mutta katsoo myös tulevaan. ”Menneisyys on ainut tulevaisuus, joka meillä on tutkittavana.” (Paavo Haavikko)

Elämäntarinan lehdillä historian ja elämäkerrallisuuden tutkijat kohtaavat kansan rivit. Oman arjen historia näkyy osana suvun, maan ja maailman kertomusta. Muisteluksia taustoittavat asian­tuntijain artikkelit, yltäähän elämän­tarinan alue kirjallisuudesta historiaan, sosiologiaan ja folkloristiikkaan, terapiasta tarinan­iskentään ja kirjoitusharrastukseen.

Elämäntarina tarjoaa muistoja lapsuudesta, koulusta, työstä, kotitalosta ja suvusta. Myös tarinat, esseet ja pakinat, runot ja aforismit ryydittävät sisältöä. ”Lukukokemuksia”-palstalla käsitellään mm. muistelmateoksia. Omakustanteiden esittelijänä lehti on ainoita maassamme.

Elämäntarina tukee ja kannustaa sinua, jos olet laatimassa muistelmaasi, tutkit sukusi historiaa, tallennat kotiseutusi perinnettä, kaipaat vinkkejä muistisi virittelyyn tai haluat lukijana kurkistaa menneeseen. Lehti sopii oheisaineistoksi eri yhteisöjen elämäkerta-, muistelu- ja elämänkaari­ryhmille, tähtäsivät ne muistin ja mielenterveyden ylläpitoon tai kirjoittamisen opiskeluun.

Elämäntarinaa julkaisee Suomen Elämäntarinayhdistys ry, joka perustettiin 1999 edistämään henkilökohtaisen historian arvostusta ja kannustamaan luovaan elämäkerralliseen ilmaisuun. Vuosikerran hinta on 28 €, kestotilaus 25 €. Liittyessäsi Elämäntarinayhdistykseen saat jäsenyyden ja lehden yhteensä 30 eurolla. Irtonumero maksaa 7 €. Maksut voit suorittaa Pyhäjokilaakson Osuuspankin tilille 520503-24700.

Elämäntarinan voit tilata osoitteesta: Suomen Elämäntarinayhdistys, Pappilankuja 24,
86710 Kärsämäki, puh. 040 770 3826 tai puheenjohtaja@elamantarina.fi. .

Ota omaksesi Elämäntarina, sinun historiasi lehti!

Kirjoita Elämäntarinaan!
Elämäntarina-lehti kaipaa uusia kirjoittajia.  Ota yhteyttä lehden päätoimittajaan Liisa Enwaldiin, osoite Liisa Enwald, Heimolantie 5, 09430 Saukkola tai liisa.enwald(at)gmail.com.

Ilmoita lehdessä

Tarjoamme lukijoillemme edullista ilmoitustilaa lehdessä: 1/16 sivun (29 x 36mm) kokoisen kirjan kansikuvan hinta on yhdessä numerossa 35 euroa, lehden kaikissa neljässä numerossa yhteensä 100 euroa.

Lähetä kirjasi kansikuva lehden toimitukseen (raimo.visuri(at)kotinet.com sähköpostilla. Liitä mukaan tiedot kirjan hinnasta ja omat yhteystietosi (puhelin ja/tai sähköposti) mahdollisia tilauksia ja laskutusta varten. Kansikuvia skannataan myös lehden toimituksessa, jolloin skannaus ja kirjan palauttaminen maksavat 10 euroa.

Elämäntarina 4/2014

Elämäntarina 4 2014 etukansiELÄMÄNTARINA 4 2014 TAKAKANSI 2

 

Elämäntarinan numerossa 4/2014 matkustetaan Japaniin. Se tapahtuu sekä haikurunouden että matkakuvausten kautta. Tutustumme tunnetuimpiin haikulyyrikoihin kuuluvaan Kobayashi Issaan. jonka esittelee Risto Räty. Hän on myös suomentanut sikermän Issan runoja. Suomalaisia haiku- ja tankarunoja ovat kirjoittaneet Elämäntarinan lukijoille ennestään tutut Anja Keskinen, Eija Mämmi, Heikki Niska ja Taru Panula. Raimo Visuri haastattelee Japanissa opiskelevaa Jarkko Polvea, ja Tuija Visuri kertoo käynnistään Hachikō-koiran luona.
Nousevan auringon maasta Suomeen. Lehdessä muistetaan myös hiljattain kuollutta legendaarista elokuvamiestä Peter von Baghia. Pentti Stranius on kirjoittanut hänestä elämäkerrallisen muistokirjoituksen. Kirjailijahaastattelun kohteena on tällä kertaa Eeva Tikka. Hänen luonaan vieraili kriitikkomme Ritva Kolehmainen.
Kirjallisuusesseitä ovat Elämäntarinalle laatineet kirjailijat Eila Kostamo ja Leena Jäppilä. Kostamon aiheena on Albert Camus’n ensimmäisen ja viimeisen teoksen maailma. Jäppilä puolestaan viivähtää Bo Carpelanin ”japanilaisen” hitaiden ja hiljaisten runojen äärellä.
Kirjaesittelyissä käsitellään parin tuoreen joululauluteoksin lisäksi mm. Olli Jalosen uutuusromaani, Hannu Niklanderin pohjoismainen matkaesseekirja sekä Hannu Mäkelän oma versio runojen Raamatusta.
Muisteluosastossa muistellaan muun ohessa tietysti joulua, tuon juhlan lähellä kun ollaan. Millaista oli kuusijuhlassa 1950-luvulla ja myöhemmin? Kuinka takavuosikymmenten lapsitähti suoriutui tehtävästään? Mikä oli Miiru-kissan mieluisin joululahja?
Hyvää jouluaikaa hyvän lukemisen parissa toivottaa Elämäntarinan toimitus.

Elämäntarina 3/2014

 

Elämäntarina 3 2014

 

Elämäntarina 3 2014 takakansi

Kansien valokuva: Kekseliäät kaverukset Esa ja Napes saavat ruokaa henkensä pitimiksi Mäen talon isännältä ja emännältä – ja heruupa vielä tupakkaakin (Nuorten teatteriryhmä Kipinä esittämässä Pentti Haanpään tekstejä Elämäntarinafestivaalilla, kuvaaja  Perttu Tossavainen)

Päätoimittaja Liisa Enwald:

Elämäntarina 3 kertoo tuttuun tapaan heinäkuisten Elämäntarinafestivaalien moninaisista tapahtumista. Kun seminaarin teemana oli mestarikirjailija Pentti Haanpää, osa artikkeleista on omistettu hänelle ja hänen teksteistään dramatisoiduille näyttämöesityksille. Saamme lukea myös lasten tarinakatselmuksesta ja tarinaniskennän SM-kilpailusta, jonka tänä vuonna voitti Aulis Kytömäki riemastuttavalla ”P-kiekko”-kertomuksellaan. Elämänmaljan ja Runokiven saajat esitellään, ja kerrotaan Uljas Pulkkiksen Kärsämäki-sinfonian taustavaiheita. Kirjailijahaastattelujen sarjassa esitellään Jorma Ranivaara. Hannu Mäkelän runotuotantoa kartoitetaan, ja kirjaesseissä pääsee esiin pitkään vaiennut prosaisti Sirkka Laine. Hannu Niklander kirjoittaa kulttuuripoliittisessa katsauksessaan ”anglosaksisista silmälapuista” eli siitä, miksi ja millaisin seurauksin englannin kieli on saanut ylivallan.

Numeron elämäntarinallisessa osuudessa päällimmäiseksi nousee äidin (tai mummon) ja lapsen suhde. Millaista synnytys oli 1940-luvulla? Miksi vakavan asian kertominen rupesikin naurattamaan? Istuiko saunan lauteilla enkeli? Mitä muistoja viritti vuosikymmenten päästä kuultu virsi? Kuinka lapsi koki sisällissodan aikaisen pakomatkan junassa, jossa kuljetetaan myös sotavankeja? Muistelijoina ja muistopohjaisen fiktion kirjoittajina esiintyvät tällä kertaa Sirkka Aalto, Kaija Aarto, Helena Garlin, Ritva Huttunen, Katriina Hyvärinen, Anneli Mustonen ja T.T. Sillanpää-Keltto. Luontoaiheisia ja muitakin runoja ovat kirjoittaneet Pirjo Korhonen, Heikki Niska, Risto Räty ja Anneli Sane. Luonnossa liikkuu myös Eija Mämmi suunnistaessaan Rukatunturilla. Erkki Vesterisen luostarikirjeen aiheena on omatunto.

Kirjoittaja ja palaute -sarjassa Liisa Enwald puhuu arvostelupalvelusta. Lukukokemuksissa esitellään mm. Hannu-Pekka Björkmanin, Heikki Niskan, Jaana Seppäsen, Aulikki Oksasen ja Irina Ilénin uudet teokset.

Elämäntarina 2/2014

Elämäntarina 2 2014

 

 

Päätoimittaja Liisa Enwald:

Elämäntarinan 2. numerossa (2014) katsellaan ja järjestellään suvun kuva-arkistoja. Niistä kirjoittaa Anneli Mustonen, ja Taru Panula tervehtii kirjeillään Amalia-tätiä. Annikki Jäntti tarinoi sukujuhlilla käymisestä, josta tuli jotain muuta, kuin hän alkuun luuli. Kaisa Kervinen muistelee juustontekijä-äitiään ja Ritva Huttunen palaa fiktiivisessä sukutarinassaan kansalaissodan ja kansanhuollon alkuvaiheisiin.
Runotarinan takojat -sarjassa Esko Karppanen kirjoittaa tutun iltalaulun rytmiikasta. Kirjoittajan ja palautteen suhdetta pohtii Eija Mämmi kertomalla kokemuksiaan kursseilta. Kirjailijahaastattelujen sarjassa esittäytyy nurmeslainen kirjailija-maanviljelijä Rauha Kejonen, jolle synkkä metsä on paras paikka maailmassa. Tove Jansson, jonka juhlavuotta vietämme, on Ritva Kolehmaisen aiheena Kirjaesseissä. Mukana on tuttuun tapaan taas koko joukko kirja-arvioita.
Kesämuistoja niin luostarista kuin rannoilta, veden päältä ja kaupungin kivikortteleista on mm. Pirjo Korhosen, Aulis Mularin, Terhikki Sumarin, Markus Kankaan, Sinikka Lappeteläisen ja Heikki Mäkisen runoissa, kuvauksissa ja murretarinoissa. Helena Garlin muistelee lapsuuden automatkaa, Anja Kovanen kouluvaatteita ja Aira Tuovinen ”myyräksi pukeutuneena” työelämää. Raija Roivaisen taiteilijaelämäkerran 10. eli viimeinen osa on humoristinen kuvaus siitä, miltä vanhuus tuntuu. Pentti Sepposen kalastuspäiväkirja sijoittuu tällä kertaa Puolaan ja Slovakiaan. Numeron runoilijoita ovat Pirjo Korhosen lisäksi Marita  Engberg, Helpi Kääriäinen, Maarit Matilainen, Taru Panula ja Eila Simunaniemi.
Numeron kuvituksena, kansikuvinakin, on monia sukualbumien aarteita.

 

Elämäntarina 1/2014

ET 1 2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päätoimittaja Liisa Enwald:

Vuosi alkaa hiljaisuudesta. Elämäntarinaan tarjotut tekstit nostivat ykkösnumeron teemaksi valon ja hiljaisuuden. Leena Jäppilä kirjoittaa niistä Bo Carpelanin viimeisten runojen valossa ja Hannu Niklander siitä, miten ja miksi hiljaisuus on hupenemassa. Erkki Vesterisen askeesiaiheinen luostarikirje luo hiljaisuuteen omanlaisensa näköalan.

                    Kun lehteä viimeisteltiin, tuli tieto runoilija-aforistikko Mirkka Rekolan kuolemasta. Otimme kiitollisina vastaan muistokirjoituksen Eila Kostamolta, Rekolan pitkäaikaiselta kustannustoimittajalta.

                      Kuolemassa on perimmäinen hiljaisuus. Siitä, mitä se on lapsen silmin, kirjottavat mm. Helena Garlin, Marika Aro ja Riikka Uhlig. Mutta myös iloa on. Heikki Niskan mukana pääsemme Lystisaareen. Aira Tuovisen ja Hanna Tolosen kertomuksissa elävät kissat.

                      Runoissa kuultaa niissäkin valo ja hiljaisuus. Monet ovat japanilaistyyppisiä. Pirjo Korhosen talvirunot voidaan lukea myös Valamo-päiväkirjana. Risto Räty kirjoittaa tankoja toiseudesta. Haikut taivaasta ja kivestä syntyivät Suomen Elämäntarinayhdistyksen kirjoitusvalmennuksessa Runon elämä – elämän runo (lokakuu 2013).

                      Elämäntarina käy tänäkin vuonna keskustelua kirjoittajien ja kirjoittamisen kanssa. Uusi sarja ”Kirjoittaja ja palaute” kutsuu kertomaan siitä, miltä on tuntunut saada kritiikkiä. Julkaisemme vuoden mittaan myös arvostelijain näkökulmia palautteeseen. Tekstit näistä aiheista ovat tervetulleita! Toisessa uudessa sarjassa haastattelemme kirjailijoita, jotka eivät liehu estradeilla. Eija Mämmi vastaa lukijakysymykseen kirjoittajan ja kustantajan suhteesta. Lisää kysymyksiä odotetaan ”Kysy kirjoittamisen ohjaajalta” -palstalle. Viime vuonna alkaneessa ”Runotarinan takojat” -sarjassa on vuorossa Esko Karppasen analyysi Paavo Cajanderin Shakespeare-suomennoksista.

                      Anne Niemisen reportaasi kertoo siitä, miten Tampereen Kaarisilta-yhteisössä etsittiin valoa. Lehden lopussa on taas kerran laaja kooste kirjaesseitä ja lukukokemuksia.

Elämäntarina 4/2013

Päätoimittaja Liisa Enwald: Elämäntarinan numerossa 4/2013 vietetään joulua, matkustetaan, luetaan sota-ajan kirjeitä ja kuvataiteilijain töitä. Millaiset tarinat liittyvät tuttuihin joululauluihin? Miten joulutunnelma muuttuu kun perhettä kohtaa suru? Kuinka ”sieltä jostakin” kirjoitettiin? Entäpä matkat. Niitä tehtiin ennen vanhaan pyörällä, höyryjunalla ja metsäpolkuja tai jäätä pitkin. Toki moderneistakin matkoista kerrotaan. Argentiinalaisen Federico Rivaran seikkailuja Euroopassa kannattaa seurata, samoin Eija Mämmin tarinaa kadonneesta lompakosta. Raija Roivainen on taiteilijaelämäkerrassaan edennyt pohtimaan laulupedagogin työtä. Maalaustaide on esillä Ritva Kolehmaisen muotokuvassa Olli Marttilasta. Ja kuten ennenkin, kirjallisuus ja kirjaesittelyt ovat sisällön tärkeä osa. Kirjaesseissä esillä ovat lukupiirit sekä ensi kesän festivaalien päähenkilön Pentti Haanpään elämä. Kantaa ottavimmissa teksteissä pohditaan muutosvastarinta, ikääntymistä ja sitä, miksi tapetti tulee kirjahyllyn tilalle. Ja millainen olikaan Esko Karppasen lapsena kaipaama kirjahylly?

ET.lehden 4 2013 kansi

Elämäntarina 3/2013

Päätoimittaja Liisa Enwald: Elämäntarinan 3. numerossa on pääsisältönä muukalaisuus, joka oli kesän Elämäntarinafestivaalien teemana. Jemina Kuisma ja Hans Södergård kertovat seminaarista, jossa esitelmöivät mm. Roman Schatz ja vuoden 2009 pakolaisnainen Fatbardhe Hetemaj. Kärsämäkisten nuorten draamaesitys (Barbi bai barbaari), lasten tarinakatselmus ja Elämänmaljan jakaminen ovat esillä niin ikään, samoin tarinaniskentäkilpailu, jossa Suomen mestaruuden voitti jo toisen kerran Sirkka Huhtahaara. Nigeriasta palannut Anneli Yabal kirjoittaa kokemuksistaan otsikolla ”Muukalaisena Suomessa” ja Ritva Huttunen Sylvi-tätinsä lapsuuden tuntemuksista ”vieraassa salissa”.

Omanlaisensa muukalainen on myös keskieurooppalainen runomitta tullessaan keskelle kalevalaista perinnettämme. Tähän ”maahanmuuttoon” keskittyy numerossa 2 alkanut sarjamme ”Runotarinan takojat”. Lauluruno on usein mitallinen, ja sitä tai sen käännöksiä pohtivat esseissään Leena Jäppilä ja Liisa Enwald. Esko Karppanen tutkiskelee virtahepoaihetta kahdessa runossa. Lauluteema jatkuu Raija Roivaisen omaelämäkerran 7. osassa sekä Pirkko Partasen välittämissä klemettiopistolaisten muisteluissa. Kansanopisto- ja seminaarimuistojakin on mukana. Runo-osasto on laajahko ja tämän sekä viime vuoden kirjoja käsitellään 16 kritiikissä tai kirjaesseessä.

 img008

 

 

 

img009

img010

Elämäntarina, sinun historiasi lehti.

Elämäntarina, maamme ainoa

Tilaa lehti

Elämäntarina-lehden vuosikerran hinta on 25 euroa.  Irtonumeron hinta on 7 euroa. Elämäntarinayhdistyksen jäsenille lehden hinta on 15 euroa  (jäsenmaksu ja lehti 30 euroa).

Tilaukset: puheenjohtaja(at)elamantarina.fi / 040 770 3826 tai lomakkeella:


Lehteä myy myös Akateeminen kirjakauppa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s