Category Archives: Uncategorized
Kummitusjuttuja!
Tarinaniskentäkilpailut 2019
Lauantaina 13.7. Frosteruksen koululla, Kärsämäellä järjestettiin kahdeksannentoista kerran Tarinaniskennän SM-kilpailu. Kilpailussa esitettiin enintään seitsemän minuutin mittainen omakohtainen tarina perinteisellä kerrontatavalla.
Eri puolilla Suomea ja myös Ruotsissa pidetyistä aluemestaruuskilpailuista finaaliin saapuivat
Sirkka Huhtahaara (Jyväskylä), Frans Mäntynenä (Tornio), Eino Kaitala (Tukholma), Pekka Jaakola (Kajaani), Timoi Munne (Joensuu), Helena Lustig (Hyvinkää), Veera Majamaa (Sastamala) ja Teuvo Pirttimaa (Nivala).
Kilpailuraatiin kuuluivat Venäjän tutkija Pentti Stranius, kolminkertainen tarinaiskentäkilpailun voittaja Aune Aho, Kattilakosken kulttuuriosuuskunnan toiminnanjohtaja Jetta Huttunen, kulttuuripersoona Seija Marttila ja elämäntarinayhdistyksen puheenjohtaja Keijo Isola. Raadin sihteerinä toimi Aino Jussila.
I palkinto: Eino Kaitala, Tukholma ”Piintynyt poikamies”
Perustelu: “Piintynyt poikamies”-tarinansa sisälsi monta herkullista kohokohtaa, upeaa äänenkäyttöä, paljon huumoria ja erikoisen sivujuonen armeija-aikaisesta valekihlautumisesta. Kaitala oli myös niukasti yleisöäänestyksen suosikki.
II palkinto: Timoi Munne, Joensuu ”Vatsa löysällä”
Perustelu: Hopealle tarinoi Timoi Munne Joensuusta. Munnen “Vatsa löysällä”-episodi kuvasi nuoren miehen elämää Petroskoin oppivuosina hyvin arkirealistiseen ja ankeaankin tapaan – salmonellan iskiessä.
III palkinto: Sirkka Huhtahaara, Jyväskylä ”Tapahtui Muhoksella”
Perustelu: Tapahtui Muhoksella” oli selvästi tragikoominen riiaustarina neitokaisen aittaan pyrkivästä sulhasmiehestä, joka kohtaa pimeässä morsion sijasta ruumiin…
Yleisön suosikki: Eino Kaitala, Tukholma ”Piintynyt poikamies”
Kävi niin, että yleisön suosikiksi niin ikään Tukholman suomalaisyhteisöä edustanut Eino Kaitala.
KILPAILURAADIN LAUSUNTO
Yleispalaute kilpailusta:
Kilpailu oli erittäin tasainen. Rakkaus ja ihmissuhteet olivat monen tarinan aiheina. SM-kisa oli tuomarien ja yleisön mielestä kenties kaikkien aikojen kovatasoisin. Jälleen tänä vuonna finaali osoitti tarinankerronnan SM-kisojen merkityksen ja tärkeyden. Tarinoissa tuli hienosti esiin ajankuva ja lähihistoria. Rahan puutteesta kärsivälle festivaalille ja Elämäntarina-lehdellekin toivoisi ymmärrystä niiltä tahoilta, jotka ovat viime vuosina kovin niukasti tukeneet tällaista hienoa kansankulttuuria.
Palkinnot: Tarinaniskennän Suomen mestari 2019 sai 400 euron, toiseksi tullut 300 euron, ja kolmanneksi tullut 200 euron tunnustuspalkinnon ja kaikki kilpailun finalistit saivat sadan euron kannustuspalkinnon. Yleisön suosikki palkittiin keramiikkaisella Kärsämäki veneellä. Kaikki palkitut saivat myös kalligrafi Leila Päivärinnan tekemän kunniakirjan.
Elämänmalja 2019
Suomen Elämäntarinayhdistys on vuodesta 2004 luovuttanut vuosittain Elämänmaljan tunnustuksena elämäntarinallisesti tai elämäkerrallisesti ansioituneelle yksityishenkilölle tai yhteisölle. Pohtiessaan tämän vuoden Elämänmaljan saajaa yhdistyksen hallitus päätti yksimielisesti luovuttaa sen Elämäntarina-lehden päätoimittajalle, kirjailija, filosofian tohtori Liisa Enwaldille. Palkinto luovutettiin hänelle tarinaniskennän SM-kilpailujen yhteydessä 13.7.2019.
Kajaanista lähtöisin olevan ja nykyään Lohjalla asuvan Enwaldin ansioluettelo on mittava. Se kertoo lahjakkaasta ja ahkerasta sanataiteen ammattilaisesta. Työuransa hän on tehnyt kirjoittamisen opettajana pääasiassa Oriveden Opistossa ja Kansanvalistusseuran Kirjeopistossa mutta opettanut ja luennoinut monissa muissakin oppilaitoksissa. Arvostelupalveluiden sekä useiden lehtien arvostettuna kriitikkona hän on toiminut 1960-luvulta lähtien ja jatkaa edelleen. Hän on ollut myös suosittu arvosteluraadin jäsen ja antologioiden toimittaja useissa kirjallisuus- ja kirjoituskilpailuissa. Elämäntarinayhdistyksen järjestämiä kirjoittajakursseja hän on vetänyt sekä yksin että aikoinaan yhdessä Anja Vähäahon kanssa sekä toimittanut runsaasti oppimateriaalia opetustyön tueksi tai itseopiskeluun, mm. Kansanvalistusseuran kustantaman ”Elämä tarinaksi” -kirjan (2003), jonka kirjoittajia ovat myös Anja Vähäaho ja Marja-Riitta Vainikkala-Kejonen.
Enwaldin oma kirjallinen tuotanto käsittää alun toistakymmentä teosta, joista enin osa on kuluvalla vuosikymmenellä ilmestyneitä esseekokoelmia, useimmat elämäkertakirjallisuutta parhaimmillaan, mm. ”Kammioiloa” (2013), Kesken” (2015) sekä viimeisin teos ”Kadonnut talo ja muita paikkoja” (2018). Jouluun ja pääsiäiseen liittyvät kolme perinnekirjaa ”On ruusu putkahtunna. Kirjoituksia joululauluista” (2014), ”Sana- ja sävelrosollia ja muita esseitä joulun perinteistä” (2015) ja ”Auringon tanssi ja pimeän pidot” (2017) sisältävät myös Esko Karppasen esseitä. Kirjallisuuden tutkijan kynästä ovat syntyneet teokset Mirkka Rekolan ja Helvi Juvosen runoudesta 1997 ja 2006. Lisäksi Enwald on suomentanut saksan kielestä Rainer Maria Rilken runoja ja kirjeitä viisi kokoelmaa. Moni tutkimus on nähnyt päivänvalon myös yhteistyön tuloksena, esim. virsirunoutta käsittelevä ”Virren virtaa. Veisattu runo ennen ja nyt” (2010) Tuula Hökän kanssa.
Suomen Elämäntarinayhdistyksen toiminnassa Liisa Enwald on ollut mukana alusta asti elämäntarinallisen kirjoittamisen opettajana ja Elämäntarina-lehden ahkerana avustajana. Päätoimittaja Anja Vähäahon kuoltua 2010 lehti olisi mennyt perustajansa mukana hautaan, ellei Enwald olisi suostunut jatkamaan Anjan elämäntyötä.
Kokeneena entisenä päätoimittajana Taite-runouslehden ajoilta Enwald paneutui Elämäntarinan toimittamiseen ja kehittämiseen kaikella tarmollaan. Lehden ydinteema, elämäntarinallisuus, on näkynyt sisällössä kautta linjan, esim. sarjoissa ”Taiteen tulkit” tai ”Arjen sankarit”. Itse ahkerana kriitikkona hän on antanut Elämäntarinassa sijaa myös omakustanteille, mikä on ollut lehdistössämme ainutlaatuista. Vuosien mittaan lehden sisältö on monipuolistunut uusien avausten ja avustajien myötä. Vaikka kirjoituspalkkioihin ei ole riittänyt varoja, päätoimittaja on onnistunut houkuttelemaan avustajiksi monia nimekkäitäkin asiantuntijoita, taitavia kirjoittajia ja kuvittajia. Monen lukijan mielestä huolellisesti toimitettu Elämäntarina kuuluu jo maamme kulttuurilehtien eturiviin. Lehdestä on tullut yhdistykselle myös entistä tärkeämpi näyteikkuna muun toiminnan hiipuessa.
Liisa Enwaldille myönnetyistä lukuisista ansiomerkeistä ja palkinnoista mainittakoon tuoreimmat: Eino Leinon palkinto 2016, Yleisradion Tanssiva karhu -kilpailun Kääntäjäkarhu-palkinto 2017 ja Kainuun kirjallisuuspalkinto 2019.
Liisa Enwald on merkittävällä toiminnallaan ansiokkaasti tukenut Suomen Elämäntarinayhdistyksen keskeisiä tavoitteita edistää tavallisen ihmisen henkilökohtaisen historian arvostusta ja kannustaa luovaan elämäkerralliseen ilmaisuun. Näillä perusteilla hänelle luovutettiin vuoden 2019 Elämänmalja. Sen on muotoillut taiteilija Antti Ylönen, ja tunnustukseen kuuluva kunniakirja on kalligrafi Leila Päivärinnan käsialaa.
Tarinaniskennän SM-kilpailut Kärsämäellä
Kevätkokouksen jatkokokous 9.4.2019
Yhdistyksen kevätkokous 14.3.2019
Yhdistyksen syyskokous 19.11.2018
TARINANISKENNÄN SM-KILPAILUT 2018
Lauantaina 14.7. Frosteruksen koululla, Kärsämäellä järjestettiin seitsemännentoista kerran Tarinaniskennän SM-kilpailu. Kilpailussa esitettiin enintään seitsemän minuutin mittainen omakohtainen tarina perinteisellä kerrontatavalla .
Eri puolilla Suomea ja myös Ruotsissa pidetyistä aluemestaruuskilpailuista finaaliin saapuivat Teo Ottelin (Helsinki), Irma Sirviö (Kajaani), Kaarina Makkonen (Torshälla, Ruotsi), Osmo Kähkönen (Joensuu), Tuomo Waara (Pello), Veikko Syväluoma (Nivala), Sirkku Tulokas (Tampere) jaVeikko Keänen (Oulu)
Kilpailuraatiin kuuluivat Venäjän tutkija Pentti Stranius, kolminkertatainen tarinaiskentäkilpailun voittaja Aune Aho, kirjailija Martti Ojalehto, kulttuuripersoona Seija Marttila ja elämäntarinayhdistyksen puheenjohtaja Keijo Isola. Raadin sihteerinä toimi Aino Jussila.
I palkinto: Tarinaniskennän Suomen mestari 2018
Veikko Syväluoma ”Näin minusta tuli metästäjä”
Perustelu: Tasapainoinen monipuolinen tarina, juureva jutunkertoja. Syväluoma käytti mukavasti murretta kerronnassa. Juttu oli rakennettu taitavasti ja oli hyvin uskottava. Kokonaisuus oli hallinassa.
II palkinto: Osmo Kähkönen ”Lintuja kesämökillä”
Perustelu: Tarinassa oli paras draaman kaari sekä aloitus ja lopetus olivat nasevia. Jutussa oli sopivasti huumoria ja lintuaihe oli tuomariston mieleen. Kerronta oli hyvin sujuvaa.
III palkinto: Tuomo Waara ”2.5.1966”
Perustelu: Selkeä ja hyvä esitys. Äänenkäyttö oli hyvin hallinnassa. Osuva kuvaus pohjoisen elämäntyylistä. Omakohtaisuus ja koskettavuus oli hyvin aistittavissa. Poikkeavan tyylinen aihe, kuolema on haastava aihepiiri.
Yleisön suosikki: Teo Ottelin ”Odottamaton tuliainen”
KILPAILURAADIN LAUSUNTO
Yleispalaute kilpailusta:
Kilpailu oli tasainen, kaikki 8 esitystä olivat viihdyttäviä ja perinteisiä. Tarinoissa voisi olla parempi ajankäytön hallinta ja huumoria oli käytetty niukasti. Aihevalintoihin tuomaristo olisi toivonut enemmän monipuolisuutta ja lisää värikkyyttä. Jälleen tänä vuonna finaali osoitti tarinankerronnan SM-kisojen merkityksen ja tärkeyden. Tarinoissa tuli hienosti esiin ajankuva ja lähihistoria. Voittaja erottui selkeästi, mutta ei ylivoimaisesti.
Palkinnot: Tarinaniskennän Suomen mestari 2018 sai 400 euron, toiseksi tullut 300 euron, ja kolmanneksi tullut 200 euron tunnustuspalkinnon ja kaikki kilpailun finalistit saivat sadan euron kannustuspalkinnon. Yleisön suosikki palkittiin keraamikko Antti Ylösen tekemällä maljakolla. Kaikki palkitut saivat myös kalligrafi Leila Päivärinnan tekemän kunniakirjan.
Elämänmalja 2018
Elämäntarinayhdistyksen hallitus päätti tänä vuonna luovuttaa Elämänmaljan kirjailija Sauli Uhlgrenille. Palkinto luovutettiin tarinaniskennän SM-kilpailujen yhteydessä 14.7.2018.
Kärsämäellä syntynyt kirjailija on julkaissut uransa aikana runo- ja novellikokoelmia sekä useita romaaneja, joita ovat vuosien varrella kustantaneet mm. Karisto (Tiilentekijät 1981, Marionetit 1984, Viimeinen laiva 1986) ja Myllylahti (Kulissit 2002 ja Narrit 2004). Viimeinen Laiva – romaani oli ehdolla vuoden 1986 Savonia -palkinnon saajaksi. Menestystä on tullut myös valtakunnallisissa runo- ja novellikilpailuissa. Hänen kirjoitelmiaan on julkaistu myös useissa antologioissa. Kariston Erämaailmaan hän on kirjoittanut eräkertomuksia vuodesta 2004 alkaen.
Uhlgrenista on sanottu että hän on taitavana ihmissuhde- ja työnkuvaajana. Hänen henkilögalleriansa on laaja ja monipuolinen. Uhlgren lähestyy kuvattaviaan lämpimästi ja ymmärtäen, hienoista huumoriakaan unohtamatta. Merkittävänä taustavaikuttajana hänen aihevalinnoilleen on ollut mahdollisuus työskennellä luonnossa ja monenlaisten ihmisten parissa.
Viime vuosina Sauli Uhlgren on tehnyt selkeän määrätietoisesti uutta aluevaltausta rikoskirjallisuuden saralla. 2009 ja 2010 Uhlgrenilta on ilmestynyt kaksi rikosromaania Altaat ja Kuolema kulkee yöllä sekä sotakertomusteos Operaatio pohjoinen ja tämän vuoden elokuussa ilmestyy sisällissodan aikaan sijoittuva taiteilijaromaani.
Näillä perusteilla Elämäntarinayhdistys luovutti Sauli Uhlgrenille vuoden 2018 Elämänmaljan. Sen on muotoillut taiteilija Antti Ylönen, ja tunnustukseen kuuluva kunniakirja on kalligrafi Leila Päivärinnan käsialaa.
Suomen Elämäntarinayhdistys 